Eilen tapahtui jotain varsin eriskummallista. Vaikka asumme pääkaupunkiseudulla ja kaikkea, jouduimme kokemaan ihan oikean SÄHKÖKATKON! Kyseistä tapahtumaa ei olekaan jouduttu muutamaan vuoteen todistamaan, täytyy siis myöntää että vaikka sähkökatkot eivät ikinä ole mukavia, ihan pieni palanen minua oli innoissaan onnettomuudesta. Saipahan hankitut tavarat ja suunnitelmat jotain käytännön harjoitusta.
Joten eipä muuta kuin Maglite kouraan ja ulos tarkistamaan tilanne. Koko alue pimeänä joten juttu on selvä, syyllistä ei varmasti joudu etsimään kotimme sähkökaapista vaan vika on jossakin muualla. Viisi minuuttia myöhemmin olohuoneessa oli kynttilöitä tuomassa valoa, keittiöön sijoitettu Autobil AT599 -akkustartteriin kytketty LED-valaisin toi sinne sopivasti valaisua.
Kun akuuteimmasta tarpeesta eli valaisusta oli huolehdittu olikin aika istahtaa ruokapöytään ja syödä iltapalaa romanttisissa tunnelmissa. Kynttilänvalossa nautittu ruokailu oli mukavan kiireetön ja hiljainen kun televisio tai radio ei pauhannut. Koska sähköt eivät palanneet iltapalan aikana seuraava askel oli pistää pitkäkseen sohvalle ja odotella kadoksissa olevia sähköjä.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana huomasin jälkikasvun pienen hermostuneisuuden tilanteessa. Sähkökatkot ovat hyvin harvinaisia meillä päin joten tilanne on uusi ja yllättävä mutta ehkäpä nuoremmalle polvelle joille toistaan hienompien elektronisten laitteiden olemassaolo ovat olleet heidän syntymästään saakka jokapäiväisiä itsestäänselvyyksiä, näiden palveluiden äkillinen saavuttamattomuus tuo turvattomuuden tunnetta. Sovimme kuitenkin että odotamme jonkin aikaa ja jos sähköjä ei rupea kuulumaan alamme miettimään jatkotoimenpiteitä.
No miten kauan sähköjen palautumista sitten joutui odottamaan? Reilu puoli tuntia. Ei siis voida puhua eeppisestä selviytymistarinasta mutta se oli kuitenkin hyvä muistutus siitä että vaikka sähkökatkot ovat harvinaisia näillä leveysasteilla se ei ole tae siitä että niitä ei voi tapahtua. Ja oikea tilanne on simuloitua harjoitusta opettavaisempi. Tämänkin pikkukatkon aikana ehti todeta muutaman faktan paikkaansapitävyyden:
1: Pidä huolta että pidät taskulamppua tiedetyssä ja helposti pimeässä löydettävässä paikassa. Pimeässä haparoidessasi telot nopeasti itseäsi tai omaisuuttasi
2: Jos asut tiheään asutulla alueella, älä soita hätänumeroon tai sähkölaitokselle, joku muu on ihan varmasti ehtinyt tehdä sen ennen sinua.
3: Kun kaikki on hoidettu istu alas ja ota rennosti. Ei ne asiat hötkyilemällä parane, kerrankin voi olla ilman kiireitä. Varsinkin pienemmille lapsille kokemus voi olla pelottava, muista siis varmistaa että heillä ei ole hätää. Ei ole myöskään huono idea pitää vaikka korttipakkaa tai lautapeliä jemmassa jotta perheellä riittää yhteistä tekemistä kun sähköt ovat poikki.
4: Varmista että matkapuhelimesi akussa on sen verran virtaa että voit pitkittyneessä sähkökatkossa tarkistaa tilanteen soittamalla sähkölaitokselle tai katsoa päivitetyt tiedot yrityksen verkkosivuilta. Kannattaa myös harkita tupakansytytinliitäntäisen autolaturin hankkimista niille kerroille kun akkusi on sopivasti loppumassa.
5: Kun sähkökatko on ohi muista tarkistaa sähkölaitteiden ja sulakkeiden toiminta. Meidän tapauksessamme sähköjen tullessa takaisin, pakastin ei lähtenyt käyntiin koska automaattisulake oli pompannut pois päältä. Tämä olisi voinut olla varsin ikävä ja kallis yllätys myöhemmin huomattuna.
Tilanne oli siis kuitenkin ohi ennen kuin se ehti alkaakaan. Ja tätä preppaaminen usein on. Se ei ole valmistautumista suureen ydinlaskeumaan tai meteoriitin kohtaamiseen. Se on pieniä jokapäiväisiä tekoja jotka helpottavat arjen pieniä töyssyjä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti